Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva Pasi Hyyhö on Jaron uusi talenttivalmentaja, jonka tehtävänä on tehdä Jaron lahjakkaista junioreista entistä parempia. Hän on tehtävässään päätoimisesti puolitoista vuotta ja palkan maksaa Suomen Palloliitto.
Pasi Hyyhö odottaa mielenkiinnolla uutta pestiään Jarossa. – Perustaidot ovat Jaron junioreilla hyvät. Minun tehtävänäni on keskittyä lahjakkuuksiin ja nostaa heidät entistä korkeammalle tasolle, sanoo Hyyhö. Kuva: Kimmo Rudnäs
Tennisliiton koulutapahtumat tekevät tennistä
tutuksi alakoululaisille. Tiistaina palloja läimittiin
Pietarsaaressa Länsinummen koululla.
Pehmopallot tömisevät Runeberginsalin lattiaan, kun Länsinummen koulun oppilaat tutustuvat tennikseen. Meneillään oli tiistaina Suomen Tennisliiton järjestämä Street Tennis -tapahtuma, jossa oppilaat pääsivät kokeilemaan tenniksen peluuta.
Tennisliiton puolesta paikalla opastamassa oli Iiro Vuorinen. Hänen mukaansa tapahtumilla ei niinkään ole tarkoitus opettaa tenniksen peluuta, vaan päästää lapset kokeilemaan lajia.
– Näillä tapahtumilla pyritään saamaan lisää harrastajia, Vuorinen kertoo.
Länsinummen koulun kakkosluokkalaiset Jonna ja Anniina pääsivät tiistaina Tennisliiton tapahtumassa kokeilemaan syöttötarkkuuttaan.
Salibandy on
Suomessa joukkuelajeista toiseksi suosituin jalkapallon jälkeen. Sen todisti myös salibandyn pietarsaarelaisseura Jeppis FBC, joka vietti junioripäättäjäisiään maanantaina 200
juniorin voimin.
Vain kolme vuotta sitten Jeppis FBC:llä oli kaksi aikuisten joukkuetta ja kaksi juniorijoukkuetta. Tällä hetkellä aikuisten joukkueita on kolme ja juniorijoukkueita kahdeksan. Seuran junioripuolen vetäjä Carolina Isomaa sanoo, että kasvu vain jatkuu lähivuosina.
– Tähän mennessä olemme onnistuneet saamaan
Junioripuolen päävetäjiin lukeutuva Jonne Isomaa palkitsi päättäjäisissä mm. seuran nuorimpia, vuonna 2007 syntyneitä junioreita.
Kaupunginmuseo säilyttää ja hoitaa noin 50 000
Rolf Grandellin valokuvaa. Museon näyttelyssä on
pietarsaarelaisnäkymiä 1950-luvulta, jolloin Pietarsaari
kärsi ”suurkaupunkikompleksista”.
Kirjanpitäjä, jonka intohimona oli valokuvaus kuvasi Pietarsaarta ja pietarsaarelaisia vuodesta 1947 aina kuolemaansa saakka. Täsmällisyyttä vaativa toinen ammatti heijastuu Rolf Grandellin negatiivikirjoista. Niissä jokainen negatiivi on kirjattu tarkasti muistiin. Juokseva numerointi alkaa ykkösestä.
Pietarsaaren museossa on esillä Rolf Grandellin ottamia näkymiä 1950 -luvun Pietarsaaren keskustasta. 
William Shakespearen näytelmiä rakastava
lukiolainen nostaa henkistä pääomaa lukemalla.
Tuuli Virkkala istuu lukion aulassa ja lukee kirjaa (joidenkin mielestä: taas, miten se jaksaa aina lukea!). Ainakin syksyyn asti nuorella naisella on perusteltu ”syy” pitää nenä kirjassa. Lukiossa toista vuotta käyvä 17-vuotias, kesällä 18 v, Tuuli kuuluu valtakunnalliseen Nuori Aleksis 2014 -kirjallisuuspalkintoraatiin ja antaa raadin jäsenenä antaa oman ehdotuksensa palkinnon saajaksi.
Epävarmuus toiminnan jatkosta huolestuttaa sekä vanhempia että henkilökuntaa.
Avoin päiväkoti on liipaisimella – jälleen. Sivistyslautakunnan seuraavassa kokouksessa 21.5. on asialistalla päivähoito, joka tulee syksyllä kärvistelemään tilan puutteessa. Yhtenä vaihtoehtona tilanteeseen on avoimen päiväkodin käytössä olevan Tomtebon ottaminen päivähoidon tarpeisiin.
Siitä, tuleeko tämä olemaan esitys lautakunnalle, päivähoidon johtaja Tom Enbacka ei osaa vielä sanoa mitään.
– En ole vielä miettinyt ehdotusta. Itse olen yrittänyt puhua, että avoin päiväkoti on hyvä asia. Tämä on kuitenkin asia, josta lautakunnan pitää tehdä päät
Aaron nauttii leikeistä avoimessa päiväkodissa. Leikkikaverina on tällä kertaa Neela. Takana äidit Linda Hautamäki ja Kati Autio.
Tänä vuonna voitaisiin
työllistää 100 pitkäaikaistyötöntä. Työllistämättä jääneistä
kaupunki maksoi puoli
miljoonaa euroa sakkoa.
Retro laajentui huomattavasti huhtikuun alussa, kun se vuokrasi Mustalta Pörssiltä tyhjiksi jääneet tilat. Se on nyt yli 60 ihmisen työpaikka, liiketilatkin kasvoivat 50 neliöllä. Koulutustilat sijaitsevat yläkerrassa.
Samalla sisäänkäynti muuttui ja aukioloajat myymälässä pitenivät klo 9 –17:ään. Retro on nyt avoinna myös lauantaisin klo 10–15.
– Vuokramenot kasvoivat. Me pyrimme maksamaan kulut omalla liiketoiminnallamme kuten muutkin yritykset, selvittää Minna Luomala.
Kaupunginhallitus ei hyväksynyt
Vestersundinkylän koulutontin maan-
vaihtokauppaa. Kaupungin mahdollista
pakkolunastaa tontti.
Kaupunginhallitus palautti tekniseen keskukseen Vestersundinkylän koulutontin maanvaihtokaupan. Pietarsaaren kaupunki on jo vuosikymmeniä maksanut vuokraa Vestersundinkylän koulun tontista. Kauppaa on hierottu vuosikausia.
Vestersundinkylän yhteisen alueen osakaskunta hyväksyi 7.5. teknisen lautakunnan ehdottaman sopimuksen osakaskokouksessaan. Siinä osakaskunnalle luovutettaisiin 53,4 hehtaaria metsämaata Långsjön länsipuolelta ja vielä 10 044 euroa rahaa väliin.
Kaupunginhallitus ei kauppaa hyväksynyt ja palautti sen yksimielisesti tekniselle keskukselle.
Yleensä kaupunki saa lahjoituksena koulua varten tonttimaata, muistuttaa Eero Luomala. Hänen mukaansa Vestersundinkylän koulutontti on mahdollista pakkolunastaa kaupungille realistisella hinnalla.
Kuvataideyhdistys Jakarte järjestää taidekurssin Fäbodan Pikkuhiekalla lauantaina 17. toukokuuta alkaen aamukymmeneltä. Kurssin vetää Arto Penttinen ja teemana on maataide. Maataide on osa laajempaa taidemuotoa, ympäristötaidetta.
Päivän aikana katsastetaan Fäbodan maisemat (Pikkuhiekka) ja sen antamat mahdollisuudet luonnon” muokkaukseen”.
– Emme tietenkään millään tavalla raiskaa luontoa, emmekä katkaise puista oksia. Tarjolla on kiviä, hiekkaa, käpyjä ja muita luonnon materiaaleja. Voimme myös tutkia miten voimme rakentaa siltayhteyksiä sinne, mikä tuntuu tavoittamattomalta, kuten meressä olevalle kivelle tai ulapalla olevalle saarelle, Penttinen kuvaa.
Villa Sveden kuuluu Suomen itsenäistymisen
historiaan isäntäparinsa kautta. Arthur Castrén toimi
Suomen ensimmäisessä hallituksessa senaattorina.
Suomen täyttäessä 100 vuotta Villassa vietään juhlavuotta.
Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Villa Svedenissä valmistaudutaan jo juhlavuoteen. Paikka lienee ainoa Pietarsaaressa, jolla on historiallinen yhteys Suomen itsenäistymiseen, arvelee Villan nykyinen isäntä Olavi Tiala.
Senaattorska Sigrid Castrénista muistikuvia ja tarinoita kirjaa varten keräävä Olavi Tiala esittelee Villa Svedenin entisen emännän valokuvaa.
Tasaisen vauhdin taulukon mukaan 2200 ennakkoäänen raja saattaa rikkoutua Pietarsaaressa tälläkin kertaa.
Euroopan Unionin parlamenttivaalien ennakkoäänestys alkoi Pietarsaaressa räväkästi, keskiviikkona äänensä kävi antamassa 365 henkilöä.
Torstaina tahti hieman hidastui, iltakuuteen mennessä oli äänestänyt 281 henkilöä ja äänestäjien virta oli silmin nähden muuttunut jo noroksi.
Lausunnot Pietarsaaren torialueesta kertaavat tuttuja teesejä, lautakunta saa asemakaavan eteensä puolentoista viikon kuluttua.
Keskustan uuden asemakaavan nähtävilläolo päättyi torstaina, yhtäkään kansalaisten muistutusta ei esityksestä jätetty.
Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaan mukaan pyydetyt lausunnot ovat odotetunlaisia.
– Pulmana on edelleen suunnitellun uudisrakennuksen torinpuoleinen korkea osa, johon kiinnittivät huomionsa niin ely-keskus ja museovirasto kuin kulttuurijaostokin.
Tekninen palvelukeskus käsittelee nyt lausunnot pikaisesti niin, että asemakaavaehdotus ehtii teknisen lautakunnan seuraavaan kokoukseen, joka pidetään toukokuun viimeisellä viikolla.
Kuun lopussa
ovensa sulkevan
synnytys-
osaston avoimet ovet kutsui
paikalle suuren joukon vanhoja
asiakkaita ja työntekijöitä.
Ilman kyyneliä päivästä
ei selvitty.
Malmin synnytysosaston käytävillä parveili keskiviikkona suuri joukko äitejä, isiä, lapsia ja isovanhempia, entisiä työntekijöitä ja muuta henkilökuntaa. He olivat tulleet jättämään jäähyväiset osastolle, jossa monet heistä olivat ponnistaneet lapsensa maailmalle. Suuri osa oli myös itse syntynyt osastolla.
Tunnelma oli enemmän kuin haikea.
– On hirveän harmittavaa, että toiminta nyt loppuu. Oli mahtavaa synnyttää oma lapsensa täällä; henkilökunta huolehti niin hyvin, että tuntui että kotiinsa tulisi, sanoi kaksivuotiaan Alexander-poikansa kanssa jäähyväiskahveille saapunut Malin Vikström-Chain.
Väkeä riitti synnytysosaston jäähyväisissä.
Kittholmassa voi tulevaisuudessa sijaita salibandyhalli. Timo Mäkipellon mukaan kuluva vuosi ratkaisee, jatkaako hän alueen yrittäjänä.
Jakob Gardenin yrittäjä Timo Mäkipelto haluaa, että Fanta Sean alueelle mahdollistetaan uudessa asemakaavassa monitoimihallin rakentaminen.
Fanta Sean, Paviksen ja SSJ:n venesataman alueelle Kittholmassa on tällä hetkellä tekeillä uusi asemakaava. Työ on alkuvaiheissa teknisessä palvelukeskuksessa, ja sillä tavoitellaan alueen nykyisten toimintojen sisällyttämistä asemakaavaan.
Monitoimihalli-ideasta asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa ei vielä alkuviikosta tiennyt mitään.
Yrittäjä Timo Mäkipelto on suunnitellut Fanta Sean alueelle kolme eri paikkaa, jossa halli voisi sijaita. Alueen nykyisiä sauna- ja pesutiloja olisi mahdollista hyödyntää.
Kunnille esitetään yhteistyösopimusta työpajatoiminnan
rahoittamiseksi.
After Eight ry. anoo rahoitusmallia ja strategiaa seudun nuorten työpajalle, Liljan Kasvihuoneelle. Pietarsaaren seudun kunnallinen yhteistyölautakunta perusti työryhmän valmistelemaan toiminnan rahoituksen jatkoa.
Sen tehtävänä on miettiä kokonaisratkaisu ongelmaan pitkällä tähtäimellä. Kunnat nimeävät työryhmään jäsenet 19.5. Alustava ratkaisu asiaan työryhmän on esitettävä 16.6. kokouksessa.
Seurakuntayhtymän tilin
päätös yllätti myönteisesti
taantuman syövereissä.
Muutaman kymppitonnin alijäämä muuttui satojen tuhansien eurojen ylijäämäksi. Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymän tilinpäätös oli rohkaisevampi kuin edes yhtymän hallintojohto osasi odottaa vielä marraskuussa.
Seurakunnat eivät toki ole yltäneet huolista vapaaseen vaurauteen, vuosikate ei esimerkiksi kata viime vuoden investointeja läheskään. Odotettua parempi tulos antoi kuitenkin kirkkovaltuustolle pientä ilonaihetta.
United sai puolen tusinaa kertaa aihetta juhlaan lauantaina.
Villa Svedenin
taidekesä alkoi. Maisema voi löytyä pään sisältäkin.
Kolme taideopiskelijaa Noviasta hämmästelevät taidetilaa ensi vierailullaan Villa Svedenissä. Tila ihastuttaa erilaisuudellaan. Nyt ei heidän taidenäyttelyään pystytetä valkoisten seinien sisälle.
He käsittelevät töissään muutenkin tilaa, maisemaa konkreettisesti ja päänsisäisesti.
– Meitä yhdistää se, että olemme maalareita. Heitä ei opiskelijoissa juuri muita ole. Ja muutenkin linjamme on samansuuntainen, selittää Aki Koskinen.
Rebecca Ahlberg ja Malin Långsjö peesaavat häntä. Nuoret kolmannen vuosikurssin taideopiskelijat ripustavat omannäköisiään töitä sulassa sovussa.
Malin Långsjö (vas.) ,Aki Koskinen ja Rebecca Ahlberg aloittelemassa taidenäyttelyn ripustamista Villa Svedenissä.
Pietarsaaren lukio
Barkar Ella, Boman Lasse, Engman Olli, Hakola Sanna, Hanhisuanto Ville, Honkala Elina, Hyvärinen Viivi, Jaakkola Samuli, Kalliokoski Noora, Kalliosaari Olli-Matti, Kisialiova Anastasia, Korpi Jere, Laaksoharju Tomi, Luttio Emmi, Mäkipelto Kalle, Nazari Fatima, Niemelä Jenni, Nygård Mirja, Ojala Anna, Panula-Ontto Jenni, Park Miko, Piiparinen Hanna, Pukkinen Martti, Pynssi Mari, Roeva Anastasia, Rolander Lotta, Saari Anu-Maria, Svart Aleksi, Särkiniemi Niina, Tapaninen Milla, Tiuraniemi Aleksi, Uusitalo Amanda, Uusitalo Juulianna, Vilkas Minna, Vu Nhi, Yliaho Tiina, Yli-Norppa Anniina.
Evijärven lukio
Kangasmetsä Daniel, Kautto Emilia, Kuivasniemi Tiina, Kultalahti Jenna, Kytölä Karoliina, Loiva Hanna, Luoma-aho Janika, Mustajärvi Joram, Niemelä Teija, Paalanen Jani, Pietilä Kirsi, Purola Anniina, Pykäri Meiju, Ruuhinen Saila, Vattuaho Mikko.
Härmän lukio
Asuintupa Niko, Eklund Susanna, Haapasaari Tiia, Hanhimäki Saima, Hautala Ville, Hautasaari Joonas, Holappa Robin, Ilomäki Oskari, Jaakkola Ella-Noora, Jokinen Johanna, Kalliosaari Pinja, Kangas Liisa, Kankaansyrjä Sofia, Karkaus Susanna, Kojonen Milla, Kojonen Reetta, Kortesoja Jesse, Kuivanto Esa, Kujanpää Mikko, Lamminheimo Jussi-Tapio, Luoma Josefiina, Mäkiluoma Piialiisa, Paananen Iina, Peltokangas Antti, Pihlajamäki Netta, Pollari Josefiina, Pukkila Jenni, Pärmi Henry, Risikko Leena, Roiha Petra, Salo Inga, Siltamäki Milla-Maaria, Tervanen Minttu, Valkeinen Matti, Valkonen Matias.
Jakobstads gymnasium
Backman Anna, Bäck Nea, Bäck Vincent, Böhling Desirée, Ekman Martin, Enlund Alexander, Enqvist Rocha Valentin, Fagerlund Rasmus, Finell Petra, Finell Simon, Finholm Christoffer, Fors Ellinor, Forslund Atte, Fredriksson Andrea, Grankulla Derric, Grankulla Dionne, Gripenberg Jonna, Gullholm Gustav, Gunnar Christoffer, Gädda Anton, Haglund Mikaela, Hakala Alexander, Hedman Martin, Henriksson Mikaela, Hernberg Samuel, Holti Ivar, Huynh Johnny, Häggman Jennie, Högholm Linda, Johansson Robert, Jouppi Ida, Le Trang, Levander Zacharias, Lillkaas Robin, Lindqvist Mathilda, Lund Ellen, Lundqvist Noomi, Lönnbäck Julia, Mahdi Basid, Marklund Emmie, Martin Sebastian, Massart Alexandre, Mattsson Emelie, Nordström Viktor, Nyman Edith, Nyman Simon, Nyman Carl Victor, Nynäs Mikaela, Penttinen Sebastian, Portin Rasmus, Reipsar Andreas, Rönnqvist Adam, Sarelin Niklas, Saxén Nico, Semskar Hanna, Skogman Johannes, Skrifvars Marcus, Snellman Adrian, Stenbäck Sebastian, Sundkvist Mia, Sundqvist Fanny, Westerlund Jimmy, Westerlund Kevin, Westerlund Tony, Wingren Mattias, Åstrand Robin.
Optima kombi: Ahlvik Emanuel, Andersson Marie, Björklund Emelie, Bäckman Misha, Dahlin Jenny, Fellman Rosanna, Forsman Jenny, Granqvist Linn, Gåsström Matilda, Holm Daniela, Häggblom Karin, Kanerva Heidi, Kotanen Sanna, Kåll Madeleine, Lamoureux Sini, Mäenpää Sandra, Nylund Simon, Pihlajamäki Julia, Rahikka Julia, Renvall Anton, Sjöblom Rebecca, Snellman Christoffer, Stara Malin, Sten Anna-Sara, Sundqvist Anna-Karin, Svenfelt Joel, Truda Rafaela, Tylli Niklas, Villbacka Lena, Winqvist Jasmine, Wärnman Erica.
Jakobstads gymnasium ja Ya: Käldström Robin, Nyberg Tove.
Pedersöre gymnasium
Backlund André, Blomqvist Anna, Dahlberg Daniel, Eklund Anna, Eklund Mattias, Englund Rebecca, Flink Jennie, Forsén Johan, Grankulla Sandra, Hagberg Robin, Harald Joachim, Herrmans Elin, Hjulfors Marcus, Holmgård Janina, Häggblom Patrik, Häggkvist Anders, Jansson Daniel, Johansson Samuel, Kjellman André, Knutar Edward, Krokfors Hanna-Madeleine, Kronlund Amanda, Lindgren Sarah, Lindqvist Benjamin, Mattbäck Felicia, Melin Christoffer, Mård Bethina, Mård Isak, Mård Jens, Mårtens Viktor, Nyqvist Emilia, Palmberg Ulrika, Pettersson Rebecca, Påvall Emilia, Ravall Jessica, Sahlin Fredrika, Strand Sara, Svenfelt Dennis, Treier August, Vallgren Benjamin, Vikström Casper, Wärn Sabina, Åman Magnus.
Ammattitutkintopohjaiset ylioppilaat: Asplund Jannike, Enkvist Victoria, Enqvist Nina, Forsbacka Sara, Hässjebacka Jenna, Högholm Josefin, Högkulla Ida, Liljekvist Emilia, Sandström Jennie, Södö Louise, Wiklund Mathilda.
Topelius gymnasium, Uusikaarlepyy
Ahlskog Sofia, Björklund Nicolina, Edman Lydia, Engström Oliver, Granvik Amelie, Hellman David, Hinders Viktor, Holm Erika, Holm Sebastian, Hägglund Michelle, Ingman David, Jansson Ann, Kahari Jenna, Karlsson Nina, Kjellman Tove, Kock Sebastian, Kulla Pamela, Lassander Christoffer, Lassus Mattias, Lindell Christian, Lönnbäck Otto, NIlsson Sebastian, Norrgård Alicia, Nygård Daniela, Nylund Jonatan, Renvall Amanda, Rudnäs Oscar, Sandberg Johanna, Sjöholm Alfred, Strandberg Matias, Sund Jannika, Sundqvist Ellinor, Timoshenko Ksenia, Vester Johan.
Tuore ylioppilas Jenni Panula-Ontto aikoo tehdä mieliaineestaan itselleen ammatin.
Neljä laudaturia, yksi eximia ja yksi magna oli Jenni Panula-Onton ylioppilaskirjoitusten saldo. Tulos oli samalla paras, mikä Pietarsaaren lukiosta tänä vuonna kirjoitettiin.
Tuore ylioppilas on itse enemmän kuin tyytyväinen arvosanoihinsa. Ilman vaivannäköä hyvät arvosanat eivät kuitenkaan ole tulleet.
– Olen satsannut kouluun, mutta kaikki on tietenkin suhteellista. En ole lukenut kahdeksaa tuntia päivässä, mutta olen nähnyt paljon vaivaa koulun eteen. Pelkällä lahjakkuudella ei lukiossa pärjää, Jenni sanoo.
Laudaturit hän nappasi äidinkielestä, englannista, saksasta ja maantiedosta. Eximia tuli biologiasta ja magna ruotsista.
Yksi kieli on Jennille ylitse muiden: saksa. Hän pitää sen loogisuudesta ja järjestelmällisyydestä.
– Ja vaikka kaikki eivät ole tästä samaa
Jenni Panula-Ontto on viihtynyt lukiossa ja kertoo, että alkuepäilyksistä huolimatta yhteiselo ruotsinkielisen lukion kanssa on sujunut hyvin. Erityisesti hän on pitänyt yhdessä järjestetyistä juhlista, kuten joulujuhlasta, joka on gymnasiumille vanha perinne, mutta lukiolle uusi.
