Kaupunginmuseon näyttelyssä otos Bengt Häggin kamerakokoelmasta. Esillä on kuvakoneita 1950 lopulta digiajan kynnykselle.
Vanhat kamerat tuntuvat nostattavan muistoja pintaan jo sellaisinaan, niillä otetuista kuvista riippumatta.
Kun Bengt Häggin kameranäyttelyä esiteltiin museolla torstaina, yksi jos toinenkin alkoi muistella kuvausuransa vaiheita. Miten joskus piti tietää, millaista suodinta missäkin valaistuksessa piti käyttää tai miten salamavalo saattoi pahimmassa tapauksessa räjähtää. Miten jonkun isällä oli joskus samanlainen kaksisilmäinen kamera. Miten otoksen onnistumisesta ei voinut olla varma, ennen kuin filmi oli kehitetty.
Lue e-lehti