Terttu Backlund muistaa kuinka 42 ”tyttöä” välitti käsin puheluita Pietarsaaressa. Hän aloitti uransa titaamalla lennättimessä.
Terttu Backman on koonnut tärkeitä muistoja ympärilleen: senkin päällä aviomiehen ja äidin valokuvat, peilistä heijastuvat Chilen lasten tukemisesta kiitokseksi saadut rauhankellot.
Terttu Backlundin, 83, silmät säteilevät lähteenkirkkaana hänen muistellessaan työvuosiaan Valtion puhelimella. Töihin hän pääsi vuonna 1947. Sairaseläkkeelle hän lähti 41 vuotta myöhemmin.
Parhaimmillaan puheluja tarvittiin välittämään 42 ”tyttöä” kuten Terttu heitä kutsuu. Pietarsaaressa puhelujen välittäminen oli vilkasta suurten teollisuusyritysten takia.
Osa tytöistä tapaa edelleen ainakin kerran vuodessa. Viimeisimpään kokoontumiseen Villa Svedenin lohikeiton ääreen heitä tuli vielä 16.
Tertulla oli aikomus jatkaa keskikoulun jälkeen opintoja, mutta tehtaalla työskennelleen äitinsä jäätyä yksinhuoltajaksi, hän luopui ajatuksesta ja lähti ansaitsemaan. Hän aloitti titaamalla eli morsettamalla lennättimessä miellyttävän sähköttäjän Felix Wiklundin johdolla. Ennen kaukopuheluiden yleistymistä sähkösanomat olivat hyvin suosittuja. Sähkösanomia käytettiin usein liiketoimien vahvistamiseen, koska sähkösanomasta jäi aina kirjallinen dokumentti.
Lue e-lehti